Kolme tärkeää: usko
Tapani mukaan luin Raamattua aamulla kolme lukua. Viimeinen luku oli 1. Kor. 13. Paavali kertoo luvussa kuinka turhaa kaikki on ilman Rakkautta, sillä Rakkaushan on Jumala itse. Jäin pohtimaan näitä kolmea, uskoa, toivoa ja rakkautta. Ehkä kirjoitan jokaisesta yhden kirjoituksen.
Usko:
Minun uskottava asioihin joita en näe. Muuten olen toivoton. Ilman uskoa ei voi olla toivoa. On uskottava, että elämä jatkuu! On uskottava kun saan lääkäriltä dignoosin parantumattomasta sairaudesta. On uskottava että lääke jota hän määrää parantaa sairauden tai ainakin poistaa kivun.
Tällainen "lääkäri" on jokainen joka välittää Jumalan Sanaa. Jumalan Sana kertoo totuuden. Minä kuolen! elinaikaa on muutamasta sekunnista ehkä sataan vuoteen. Mutta lopulta minä kuolen. Moni ei meinaa uskoa tuota Jumalan sanaa. Kuolema on kuitenkin tieteellisestikin todistettu. Minä olen nähnyt kuolleita, minäkin kuolen. Kuolema kun on rangaistus Aadamin synneistä, jotka minä ja me olemme muiden sukupolvien tavoin perineet. Ajatuksilla, sanoilla ja töillä näytän sen todeksi joka päivä. Ei ole ihmistä joka ei koskaan olisi itsekäs. Vaikka kuinka saan syntini näkymään muille pieneksi ovat ne suuria minun sisälläni ja päässäni. Vain synnitön ihminen, jonka menneisyydessäkään ei ole yhtäkään itsekästä ajatusta voi pelastua kuolemalta.
Jumala käski apulääkäreitään jakamaan läkkeen. Koska Jumala on ainoa puhdas ja hyvä. Hän astui lihaksi, jauhoi itsensä ristillä vedeksi ja vereksi, antoi lähetyskäskyn ja käski jakaa itsensä että jokainen eläisi Hänestä. Täytyy olla siis sen verran uskoa lääkkeeseen että ottaa Hänet vastaan. Hän käskee pestä itsensä Hänen rinnasta ristillä valuneesta vedessä, eli kasteessa uskoisesti. Ja syödä sisäisesti Hänen ruumiinsa ja verensä ehtoollisessa.
Ennen kuin ihminen suostuu ottamaan lääkkeen, hänen täytyy uskoa, että on kuoleman sairas. Täytyy uskoa lääkkeeseen. Moni ei usko. Moni uskoo vaihtoehtohoitoihin. Ja kuolee lopullisesti.
Minäkin välillä epäilen. Jos en epäile Jumalaa epäilen omaa uskoani. Onneksi minun ei tarvitse uskoa omaan uskooni, vaan tehdä se mitä käsketään. Niin kuin teki pitalinen Naeman. Hän odotti Jumalalta suuria yliluonnollisia ja mystisiä ihmeitä, mutta sai ihan tavallisen tylsää. Suuttumuksestaan ja epäilyksestään huolimatta hän varmuuden vuoksi teki mitä käskettiin ja tapahtui se mitä luvattiin. Lupauksen toteutuminen on uskon täyttymys.
"ja Elisa lähetti hänen luokseen sanansaattajan ja käski sanoa: "Mene ja peseydy seitsemän kertaa Jordanissa, niin lihasi tulee entisellensä, ja sinä tulet puhtaaksi". Mutta Naeman vihastui ja meni matkaansa sanoen: "Katso, minä luulin hänen edes tulevan ja astuvan esiin ja rukoilevan Herran, Jumalansa, nimeä, heiluttavan kättänsä sen paikan yli ja niin poistavan pitalin. Eivätkö Damaskon virrat, Abana ja Parpar, ole kaikkia Israelin vesiä paremmat? Voisinhan minä yhtä hyvin peseytyä niissä tullakseni puhtaaksi." Ja hän kääntyi ja meni tiehensä kiukustuneena. Mutta hänen palvelijansa astuivat esiin ja puhuttelivat häntä ja sanoivat: "Isäni, jos profeetta olisi määrännyt sinulle jotakin erinomaista, etkö tekisi sitä? Saati sitten, kun hän sanoi sinulle ainoastaan: 'Peseydy, niin tulet puhtaaksi'." Niin hän meni ja sukelsi Jordaniin seitsemän kertaa, niinkuin Jumalan mies oli sanonut; ja hänen lihansa tuli entisellensä, pienen pojan lihan kaltaiseksi, ja hän tuli puhtaaksi."
2. Kuningasten kirja 5: 10-14
Laitan loppuun Raamatun kohtia uskosta. Usko on tärkeää, ilman uskoa et edes kävele. Eilisessä raamattupiirissä mieleeni nousi usko. Joku meistä sanoi Jumalan Sanan tekevän ihmeitä ja synnyttävän uskoa ja elämää. Sanallaan Jumala loi maan ja ihmisen. Luomisessa on kyse suuresta uskosta. Kun Herra sanoi tulkoon valkeus, valkeus uskoi Häntä ja tuli esiin! Samoin uskoi kaikki materiaali ja teki mitä Hän sanoi. Ja nyt me synteihimme kuolleet tahdomme uskoa, että Hän viimeisenä päivänä nostaa omasta, Jeesuksen ruumiista, esiin Häneen kastetut kuolleet.
"että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen."
Johannes 3:15-18
"Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät."
Heprealaiskirje 11:6
"Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta."
Roomalaiskirje 10:17
"Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää usko Jumalaan. Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi. Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva."
Markus 11:22-24
"Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä."
Heprealaiskirje 11:3
"Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Profeetoissa on kirjoitettuna: 'Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi'. Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni. Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän. Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä."
Johannes 6:44-47
"Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt".
Johannes 6:29