Lainrikkojia ja vapautettuja osa 3

3. käsky katekismuksessa
Muista pyhittää lepopäivä.
Mitä se tarkoittaa?
Meidän tulee peljätä ja rakastaa Jumalaa, niin ettemme halveksi saarnaa ja Jumalan sanaa, vaan pidämme sen pyhänä, mielellämme sitä kuulemme ja opimme.
Missä sielusi lepää? Luulen että olen etsinyt koko elämäni ajan rauhaa ja lepoa. Jos niitä ei ole koskaan kokenut, voi olla vaikea kuvailla mitä on syvä rauha ja lepo. Rauhan ja levon tunnistaa oikeastaan vasta silloin kun ne viedään pois. Rauhan ja Levon tilalle syntyy musta aukko, tyhjyys, jossa levottomuus, pelko, suru sekä viha, kukin vuorollaan törmäilevät toisiinsa.
Jumalan puutarhassa Eedenissä oli kaikki hyvin, oli rauhaa ja oli lepoa. Tuo rauha ja lepo, kumpusivat varmasti aukottomasta luottamuksesta ja uskosta Jumalan Rakkauteen. Ihminen ei ymmärtänyt kiusauksen osuessa kohdalle, että Rauha ja Lepo pakkailevat muuttolaukkujaan. Ihminen vain mietti, olisiko rajojen ja turvallisen elämän ulkopuolella jotain, mikä lisäisi täydellisyyttä elämässä. Käärme kun tuli ja väitti, että ihmisen elämästä puuttuu jotain oleellista. Yhtäkkiä syntyi epäusko Jumalaa kohtaan, ja tuossa samassa epäuskon hetkessä rauha ja lepo muuttivat ulos ihmisestä. Tilalle tuli tyhjyys ja kauhu! Perkele valehteli! Minä uskoin sen valheen. Nyt minun on paettava Jumalaa. Pelko ja häpeä ovat kaukana levosta. Ilman Jumalaa ei voi olla rauhaa ja lepoa, ne ovat yksi osa Jumalan hyviä töitä. Jos kadotuksen sanotaan olevan eroa Jumalasta ja Hänen hyvistä töistään, eikö kadotuksessa sielu ole ikuisesti levoton ja rauhaton. Jos Jumalassa minulla on kaikki täyteys, kadotuksessa ilman Jumalaa on vain pohjaton tyhjyys ja merkityksettömyys.
Ihminen kautta aikojen on etsinyt tyydytystä tyhjään oloonsa korvikkeista, jotka eivät voi kuitenkaan koskaan korvata Jumalaa. Ihminen hakee lepoa lomamatkoista, toinen toistaan upeammin sisustetuista asunnoista, ihanan makuisesta ruuasta, parisuhteista, erilaisista liikuntamuodoista ja meditaatiosta. Mikään ei kuitenkaan poista levottomuutta lähestyvästä ja varmasta kuolemasta. Tähän levottomuuteen yhteiskunnassamme käytetään tuhansin eri tavoin mieltä rauhoittavia lääkkeitä. Joku löytää valheellista helpotusta päihteistä, pornosta, elokuvista ja peleistä. Levotonta elämää on vaikea kestää selvinpäin.
Tämä Isämme käsky, on ihmisen tyhmyyden huippu. Tiedän monta yrittäjää jotka painavat töitä 24/7 ja sanovat lepäävänsä sitten haudassa. Ehkä he työskentelevät tauotta, ettei elämän tyhjyys iske heille vapaapäivänä mustaa silmää.
Tiedekin todistaa lepopäivän merkityksestä. Jos treenaat ilman taukoja joka päivä, sydämesi pysähtyy jossain vaiheessa eikä kehitystä tapahdu. Itse olen innoissani Jumalan työstä, jossa ihmisen fyysinen kunto kasvaa levossa.
Miksi ihmeessä sitten Ihminen tarvitsee noin suuren lahjan käärittynä käskyn muotoon? Ihminenhän rakastaa lepoa! Miksi ihmistä täytyy käskeä lepoon? Varmaankin siksi että osaisimme löytää levon ja Rauhan oikeasta paikasta? Varmasti myös siksi ettemme tappaisi alaisiamme ja lähimmäisiämme rankalla työllä.
Luulen että Kolmannella käskyllä Isä varmistaa lastensa ja koko perheen kokoontumisen yhteiseen ruokapöytään edes kerran viikossa. Tuossa pöydässä jaetaan eväät jotka eivät lopu. Siksi siellä pöydässä on lepo. Joku toinen on tehnyt työn ansaitakseen ruuan pöytään. Kukaan ei riitele pöydässä⁷, sillä kaikille riittää.
Seitsemäntenä päivänä Jumala lepäsi hyvistä teoistaan. Kahdeksantena päivänä alkoi ihmisen ikuinen lepo ja rauha pahoista teoistaan ylösnnousseessa Jeesuksessa. Jokainen joka on Jeesuksessa, on ikuisessa rauhassa ja lepopäivässä. Tuo päivä ei koskaan lopu. Sen merkiksi Kristillinen seurakuntakin kokoontuu viikon ensimmäisenä eli kahdeksantena päivänä. Se on mitä ihanin lahja. Seurakunnan kokoontuminen, messu, ei ole pakko, vaan suuri lahja. Ethän kai sinäkään jäisi pois jos uskoisit mitä Hän on luvannut? Jeesus on luvannut olla paikalla! Meidänkin seurakunta kokoontuu aina messuun "Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen"
"Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä."
Matteus 18:20
Jos uskot Hänen olevan paikalla, kuinka vielä jäät kotiisi nukkumaan. Lähde mukaan kun iloitsemme ja riemuitsemme läsnäolevasta Kuninkaastamme?
"Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!"
Johannes 20:19
"Ja kahdeksan päivän perästä hänen opetuslapsensa taas olivat huoneessa, ja Tuomas oli heidän kanssansa. Niin Jeesus tuli, ovien ollessa lukittuina, ja seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!"
Johannes 20:26
"Näin on hamaan siihen asti, kunnes meidän päällemme vuodatetaan Henki korkeudesta. Silloin erämaa muuttuu puutarhaksi, ja puutarha on metsän veroinen. Ja erämaassa asuu oikeus, ja puutarhassa majailee vanhurskaus. Silloin vanhurskauden hedelmä on rauha, vanhurskauden vaikutus lepo ja turvallisuus iankaikkisesti. Ja minun kansani asuu rauhan majoissa, turvallisissa asunnoissa, huolettomissa lepopaikoissa."
Jesaja 32:15-18
Jumala sanoo että muualta et rauhaa saa:
"Ja niiden kansojen seassa sinä et saa rauhaa, eikä jalkasi löydä lepopaikkaa. Herra antaa sinulle siellä vapisevan sydämen, rauenneet silmät ja nääntyvän sielun. Ja sinun elämäsi näyttää sinusta olevan hiuskarvan varassa, yöt ja päivät sinä olet pelon vallassa etkä ole varma hengestäsi. Aamulla sinä sanot: 'Jospa olisi ilta!' ja illalla sanot: 'Jospa olisi aamu!' - sellaista pelkoa sinä tunnet sydämessäsi, ja sellaisia näkyjä sinä näet silmissäsi."
5. Mooseksen kirja 28:65-67
"Kadonnut lammaslauma oli minun kansani. Heidän paimenensa olivat vieneet heidät harhaan eksyttäville vuorille; he kulkivat vuorelta kukkulalle, unhottivat lepopaikkansa."
Jeremia 50:6
3. Käsky Raamatussa:
"Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt."
1. Mooseksen kirja 2:2
"Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt."
1. Mooseksen kirja 2:3
"Muista pyhittää lepopäivä. Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi; mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen."
2. Mooseksen kirja 20:8-11
"Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti, levon päivä, pyhä kokous; silloin älkää yhtäkään askaretta toimittako, se on Herran sapatti, missä asuttekin."
3. Mooseksen kirja 23:3
"Pitäkää minun sapattini ja peljätkää minun pyhäkköäni. Minä olen Herra."
3. Mooseksen kirja 19:30
"Katsokaa, Herra on antanut teille sapatin; sentähden hän antaa teille kuudentena päivänä kahden päivän leivän. Olkoon jokainen alallaan, älköönkä kukaan lähtekö paikaltansa seitsemäntenä päivänä." Ja kansa lepäsi seitsemäntenä päivänä."
2. Mooseksen kirja 16:29-30
"Kuusi päivää tee työtäsi, mutta lepää seitsemäs päivä, että härkäsi ja aasisi saisivat hengähtää ja orjattaresi poika ynnä muukalainen saisivat virkistyä."
2. Mooseksen kirja 23:12
Viimeisimpänä mutta suurimpana ihmeenä mainitsen työn jonka Jeesus teki sapattina ja jota Hän yhä tekee Kristillisenä lepopäivänä meidänkin Messuissa: Hän antaa sokeille näön ja avaa kuurojen korvat.
"Ja se päivä, jona Jeesus teki tahtaan ja avasi hänen silmänsä, oli sapatti."
Johannes 9:14
"Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva. Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa."
Heprealaiskirje 4:9-10