Rakastan Elämää

Jos minulta olisi kysytty 15 vuotta sitten mikä on lempipaikkani, olisin vastannut empimättä "sauna". Saunoin lähes joka päivä. Mitä kovemmat löylyt sitä vähemmän kuulen ja tunnen ruumistani ja sieluni kipua. Sauna oli lääke kaikkeen.

Nykyään en sauno usein, sillä se väsyttää ja saa ihoni kutisemaan.

Saunaa enemmän nautin hautausmaista.

Joskus kävellessämme puolisoni kanssa hautausmaalla, kysyn "olenko outo"? Missä ikinä matkailemmekin, hautausmaalle on pakko päästä käymään.

Hautausmaalla on syvä ja levollinen hiljaisuus.

Jokainen siellä asuva nukkuu, odottaa.

Kukaan hautausmaan asukkaista ei riitele, he vain nukkuvat ja odottavat.

Asukkaista kovaäänisinkään politiikan tuntija ei ole kiinnostunut tämän päivän päätöksistä, he tietävät mikä on kaiken loppu.

Kaikki he, jotka olivat ylpeitä ansioistaan, eivät enää kerro saavutuksiaan. He, jotka himoitsivat kiellettyä, eivät tunne mitään. Kaikki, jotka varastivat ja murhasivat, he ovat jäänet kiinni teoistaan, eivätkä voi valehdella itselleen pienempää tuomiota. He vain odottavat hiljaa vaiennettuina.

Hautausmaalla tuoksuu vuosisatojen viisaus, he tietävät jotain mitä minä en vielä tiedä.

Kaiken sen mullan alla olevan kuoleman päällä seisoo risti, tie ikuiseen elämään. Niin, ikuiseen elämään.

Hautausmaa on täynnä elämää, sillä itse Elämä seisoo viimeisenä mullan päällä. Kaikkialla tuntuu keväinen odotus. Kuinka pian Elämä voittaa ja nukkuvat herätetään näkemään Totuus?

Elämä, kuka sinä olet? -Jumalan Poika

Totuus, mistä löydän sinut? – Elämästä

Missä on Tie? -Totuudessa

Jaan Johanna Kurkelan ihanan kappaleen, johon täysin rinnoin voin yhtyä. Itse kuulen, kuinka kohdallani tuo laulun rakastettu on Elämä itse. "Jeesus sanoo: Minä olen Tie, Totuus ja Elämä"

Mikä on minun lempipaikkani tänään on

ELÄMÄ

https://youtu.be/on_-P24pjvc?si=b5Ga_79dzFdlgmrJ

"Minä rakastan hautausmaita

mullantuoksuista hämärää

sadepäiviä joutilaita

heinäsirkkojen sirinää

minä tahdon syntyä sylissäs

ja kuolla kuiskien sulle

pieniä sanoja sydämen

runoja rakastetulle

Minä rakastan tätä elämää

elämää kaikkineen

pimeitä polkuja, aurinkoteitä

raakoja omppuja, rinkeleitä

iloa, surua, ikävää

minä rakastan elämää

Minä rakastan käkkyräpuita

kesän lämmintä huminaa

pikkuvauvojen naurusuita

talven laulua valkeaa

Tahdon antaa itseni sinulle

ja olla täydemmin tässä

tanssia nauraen kanssasi

kasteessa kimmeltävässä" (Johanna Kurkela, minä rakastan elämää)